Kysyntäjoustot ja kulutusjoustot - mitä ne tarkoittavat käytännössä?

Kysyntäjousto, tai kulutusjousto, on vaikeasti ymmärrettävältä kuulostava sana, joka mainitaan yhä useammin tiedotusvälineissä, kahvipöytäkeskusteluissa ja erityisesti Twitterissä.

Halusimme avata tämän sanan merkitystä ja antaa selkeän vastauksen siihen, mitä se tarkoittaa, miten se toimii ja miten se liittyy myös sinun sähkönkulutukseesi.

Aloitetaan sanan määritelmästä. Fingrid, Suomen sähköverkkoa ylläpitävät yhtiö, sanoo sen näin: "Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkulutuksen siirtämistä korkean kuormituksen ja korkean hinnan tunneilta edullisempaan aikaan tai kulutuksen väliaikaista säätämistä tehotasapainon hallitsemiseksi. Kysynnän hallintaa tarvitaan lisää, kun joustamattoman tuotannon, kuten ydinvoiman ja uusiutuvan energian, määrä verkossa kasvaa."

Määritelmä tiivistää asian hyvin, mutta tarkastellaanpa tarkemmin eri kohtia, jotka siinä mainittiin. Aloitetaan "sähkönkulutuksen siirtämisestä korkean kuormituksen ja korkean hinnan tunneilta edullisemman hinnan aikaan". Koska sähkön hinta muuttuu joka tunti, on järkevää käyttää sähköä silloin, kun hinta on alhainen. Alla olevassa kuvassa näkyy, miten sähkön hinta vaihteli tyypillisen elokuisen maanantain aikana. Näemme, että hinnoissa on suuria eroja, ja että säätämällä kulutustamme alhaisempien hintojen tunteihin voimme säästää huomattavia summia rahaa.

Tarkastellaan sitten lauseen toista väittämää: "Kysynnän hallintaa tarvitaan lisää, kun joustamattoman tuotannon, kuten ydinvoiman ja uusiutuvan energian, määrä verkossa kasvaa." Kun sähkön hinta muuttuu jatkuvasti, muuttuvat myös ne energiamuodot, joilla sähköä tuotetaan. Tarkastellaanpa asiaa tarkemmin:

Kuten kuvasta näemme, ydinvoima on noin puolet kokonaistuotannosta. Tuulivoima edustaa pientä osaa kokonaistuotannosta, sillä kyseisenä päivänä ei tuullut. Vesivoima on merkittävä osa tuotannosta, samoin jotkin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lähteet. Koska tulevaisuudessa lähes kaikki sähkö Suomessa tulee ydinvoimasta ja tuulivoimasta, jotka molemmat ovat joustamattomia, aiheuttaa se ongelmia sähköverkon tasapainolle. Nyt joku saattaisi kysyä, miksi tuulivoima ja ydinvoima ovat joustamattomia energialähteitä? Vastaus on yksinkertainen. Ydinvoimaa käytetään aina 100-prosenttisella kapasiteetilla. Sitä voi siis pitää "On/Off" tyyppisenä energialähteenä, joka johtaa siihen että tuotetun sähkön määrää ei voi hallita. Tuulivoiman kohdalla asia on vielä yksinkertaisempi, sillä sitä ei voi hallita lainkaan. Aina kun tuulee, saat halpaa sähköä, mutta joinakin tuulettomina päivinä et saa sähköä lainkaan.

Miksi sähköverkon on oltava tasapainossa?

Sähköverkossa kysyntä ja tarjonta on pidettävä hyvin tarkasti tasapainossa (ihanteellisesti <0,2 % epätasapaino normaalitoiminnassa). Tavoitteena on  siis säilyttää 50 Hz:n taajuus. Jos tätä tasapainoa ei ylläpidetä, se voi johtaa ongelmiin, kuten sähkökatkoksiin ja sähkökatkoihin, sekä aiheuttaa vahinkoa verkkoon liitetyille laitteille sekä koko sähköverkon infrastruktuurille.

Aiemmin fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset (hiili ja kaasu) ovat täyttäneet energiantarpeen polttamalla enemmän polttoainetta. Kun kysyntä kasvaa, ne yksinkertaisesti polttavat enemmän varmistaakseen verkon vakauden. Uusiutuvat energialähteet ovat kuitenkin riippuvaisia ulkoisista tekijöistä (tuuli ja aurinko). Voi olla haastavaa muuttaa nopeasti tuotetun energian määrää kysyntää vastaavaksi. Aurinkoenergiaa ei ole mahdollista tuottaa enemmän pilvisenä päivänä. Siksi tarvitaan vaihtoehtoinen menetelmä, jolla voidaan reagoida kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.

Siksi kiinnostus siihen, miten verkon vakautta voidaan ylläpitää kysyntäjouston avulla, kasvaa. Kysyntäjouston avulla kuluttajat saavat signaalin vähentää tai lisätä energian käyttöään, jotta verkon tasapaino palautuu, kun kysyntä ja tarjonta vaihtelevat.

Miten kysyntäjousto liittyy sähkönkulutukseen?

Nyt kun tiedämme, mitä kysyntäjousto on, saatat miettiä, miten kysyntäjouston hallinta toimii. Ensinnäkin, kysyntäjousto mahdollistaa energiansäästön. Esimerkiksi sähkölämmitin tai ilmalämpöpumppu voidaan ohjelmoida toimimaan vain silloin, kun kotitaloudessa ollaan läsnä. Tämä voi vähentää sähkönkulutusta merkittävästi ja siten myös laskuja. Synergillä kysyntäjoustot alkavat ohjelmistosta jonka olemme luoneet ja sähkönkulutuksestasi. Kuluttajat voivat kirjautua alustallemme ja liittää sähköautot, lämpöpumput, kotiakut tai jotkin muut merkittävät sähkölaitteesi alustalle, ja alkaa käyttää niitä älykkäämmin. Meidän tehtävämme on optimoida sähkönkulutuksesi ja antaa sinulle mahdollisuus säästää ja ansaita rahaa tuotteemme avulla. Kun keräämme yhteen monia yksilöitä ja kotitalouksia, saamme aikaan ison määrän säädettävää sähkökapasiteettia, jolla voimme alkaa osallistumaan kysyntäjoustomarkkinoille.‍

Rooliamme tässä yhtälössä kutsutaan "aggregaattoriksi". Me huolehdimme siitä, että kaikki toimii sujuvasti taustalla ja että huomaat läsnäolomme vain pienempänä sähkölaskuna ja parempana tietoisuutena siitä, että olet auttanut sähköverkon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kysyntäjousto on tärkeä osa sähkömarkkinoita ja sen hyödyt ovat moninaiset. Kotitaloudet voivat säästää rahaa ja lisätä tuloja kysyntäjoustolla, samalla kun ne edistävät sähkön toimitusvarmuutta ja kestävää kehitystä. Tämän vuoksi kotitalouksien kannattaakin harkita kysyntäjouston käyttöönottoa.